Olen jo vuosia havitellut amerikkalaisen Valentine-yhtyeen Today it Begins-debyyttiä. Yhtye valitettavasti hajosi, eikä levyä ole sen jälkeen oikein iTunesia kauempaa saanut... Sekin tosin vain amerikkalaisesta. Kiitänkin yhtyeen sydämellistä kitaristia Eric Mataa, joka osoittautui erittäin mukavaksi mieheksi, (Just Breathe) levyn lahjoittamisesta!
Jotenka. Levy alkaa mahtipontisella Glorialla, oikein miellyttävää rokkia suoraan helvetin siloposkisista syövereistä. Ensimmäinen juttu, mikä mieleen jää ovat haastavat instrumenttiosuudet. Kitaristit Eric Mata ja Clayton Ryan (The Natural Born Killers) tekevät oivaa työtä keppejensä kanssa! Clayton myös paukuttaa rumpuja varsin mallikkaasti.
Seuraavana alkaakin nimikkobiisi Today it Begins, joka onkin hieman rauhallisempi. Juurevaa Rockia yhdistettynä monimutkaiseen kitarointiin, mutta mihinkään Dream Theater-asteelle ei kuitenkaan mennä. Today it Begins on hyvinkin toimiva kipale, vaikkei yhtä hurjaluontoinen kuin Gloria. Marshallit ärjyvät komeasti!
Shadow Within on ehkä yksi pop-henkisimpiä kappaleita levyllä. Diskobiitillä ja kitaravalleilla ajettu kertosäe tukee hyvin vokalisti Emily Ellisin hävyttömän kaunista ääntä. Tosin biisi on myös tasapaksuin kaikista, eikä se ole välttämättä huono juttu!
Let Go on myös yksi popimpi luritus levyltä. Menevällä pianointrolla lähtevä biisi räjähtää tosin äkkiä kitarariffittelyihin, mikä minua ei haittaa koska levyn kitarasoundihan on siis IHAN VITUN hyvä! Kitarat murisevat kuin HIMin debyytillä, mutta siistimmin. Anyway, Let Go:ssa Emily Ellisin artikulointi on kauneimmillaan. Sorjasoundinen Poplaulaja toimii rokkibändinsä tukemana erittäin hyvin! Nerokas konteksti, ellen sanoisi.
In Vein pärähtääkin jo vähän rokimmin, Valentinen tavaramerkiksi havaittu melodinen rokki toimii nyt astetta uptempommin kuin aiemmin, myös kiippareita havaittavissa kitaraharmonioiden alta. Puhtaat kitaramelodiat A-osissa ovat jo ehkä häiritsevän tuttu ilmiö. Tosin en anna tämän häiritä, koska biisit ovat niin hyvin tuotettuja ja taitavasti rakennettuja.
All or Nothing on albumin sinkkujulkaisu ja ensimmäinen biisi jonka bändiltä kuulin. Todella Paramore-henkinen Rockluritus toimiikin ehkä levyn parhaiten! Kova tempo ja nätisti paukkuvat rummut ovatkin yksiä levyn miellyttävimpiä ominaisuuksia.
Home on ehkä levyn kevein biisi, hyvin radioystävällinen, keskitempoinen rokkibiisi. Home erottuu levyltä kaikkein parhaiten juuri häpeämättömällä popahtavuudellaan, siinä missä muut biisit ovat hankalia soittaa, Home on pirullisen helpon kuuloinen luritus.
If I Could Pretend on verrattavissa Paramoreen jälleen kerran. Biisi soi komeasti kitaroiden ja rumpujen hoitaessa poljentoa, Ellisin aloittaessa laulamisen, kappale toimii kuin häkä! Biisi on verrattavissa Let Go:n melodiseen meininkiin kovemmalla tempolla ja isoimmilla kiveksillä.
No way Out on Poprockin parhaimmistoa! Helvetin toimiva meininki sisältyen keskitempoiseen ja duurivoittoiseen meininkiin. Kertosäe on myös hieman Let Go:n hengessä vedetty, mutta C-osaan mennessä kappale saa hieman omaa ilmaa kuulostamatta hiilipaperikopiolta.
Huomattavimpia vetoja levyllä on Madonnan Like a Prayer-cover raskailla Rock-kitaroilla. Like a Prayer jäi pois Amerikan versiosta. Homen tapaan Like a Prayerin Valentine-sovitus on aika helppo biisi. Myös basisti Dan Kremer oikeasti jopa kuuluu tässä biisissä, mikä on hyvä puoli.
The Unknown on hieman Industrial-hengessä väsätty, selkeästi raskaampi biisi. The Unknown jäi pois perusversiosta, mutta sain itselleni käsiin Japanin painoksen jossa onkin jokainen biisi Too Far Gonea lukuun ottamatta. En ihmettele jos Amerikan painoksesta Unknown jäi pois, kappale on selkeästi raskaampi kuin muut ja paikoin jopa hieman painostava. Viehättä bonus on myös se, että rumpalikitaristi Clayton Ryanin lauluääntä kuullaan tällä kappaleella. Kappaleessa on myös kitarasoolo, mikä ei olekaan huono juttu. Niitä ollaankin tähän mennessä jo vähän kaivatu!
Päätösraitana toimii myös yksi hevimpi veto. Manipulating the Truth on kovatempoinen rokkibiisi, joka The Unknownin tapaan jatkaa raskaampaa artistista linjaa. Myös tavattavissa on kovasti rakastamani diskokomppi!
Pähkinäkuoressa: Today it Begins on erittäin kelpo Rocklevy! Jos melodioita, harmonioita ja rytmikikkailua etsii, tämä on juuri se levy mitä kaipaat. Myös paikoin on muutamia kinkkisiä tilutuksia. Albumin kokoonpano on:
Emily Ellis: Laulu
Clayton Ryan (The Natural Born Killers): Kitarat, Rummut, Laulu
Eric Mata (Just Breathe): Kitarat
Dan Kremer: Basso
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti