Navigointia helvetin syvimpiin syövereihin

sunnuntai 20. huhtikuuta 2014

Hei, olen idiootti!

Olen aina toisinaan harrastanut kitaroinnin lisäksi vastuutonta alkoholinkäyttöä ja liiallista juhlimista. Pääsiäiseni menikin hieman överiksi ja ajattelin jakaa vitutukseni asiaan liittyen.

Eräs kaverini kutsui minut Oulun keskustassa sijaitsevaan Dioneen. (Siis kaupungin kusisimpaan yökerhoon täynnä siveettömiä naisia ja kallista viinaa)

Eikai siinä, minähän erehdyin sinne menemään ja meininki oli sitä vitusti-liian-äänekästä-elektromusiikkia-liian-aikaisin joten aloitin viskin kittaamisen saman tien. En olisi varmaan sitä kovin kauaa selvänä kestänyt. 

Minun henkilökohtaisella mittapuullani infernaalisen rankan ryyppäämisen ohella tapasin kauniin naisen, joka onkin sen jälkeen minua piinannut pienessä mielessäni jatkuvasti. Punapäät ovat minulle eräänlainen kryptoniitti ja tämäkin sattui olemaan juuri samaa kastia. Kun minulta kysyttiin jos liittyisin hänen seuraansa, olinkin jo niin tuubassa että päätin jäädä "vahtimaan kavereitani". Kuinka sekaisin voi ihminen olla, että kieltäytyisi tuosta!? Kaverinikin kysyi minulta olenko mies vai Mikki Hiiri... Ilmeisesti vahvoissa maisteissa viihtyvä Mikki Hiiri.

Ei siinä mitään, tämä ei ilonpitoa hidastanut vaan jatkoin juopottelua hyvien ystävieni seurassa kunnes eksyin erään ystävättäreni asunnolle nukkumaan vahvaa humalatilaani pois. Kaiken olisi luullut sujuneen varsin mallikkaasti, kunnes...

...Seuraavana aamuna päätinkin tarkistaa tilini, kannoin mukanani noin kolmesataa euroa Dioneen astellessani ja seuraavana aamuna sain infernaalisen krapulan lisäksi myös kärsiä noin viidenkymmenen euron balanssista. Olin ilmeisesti "hieman" seonnut laskuissa. Myös sain harmikseni huomata että tuliterät aurinkolasini olivat kadonneet, enkä saanut niitäkään ihan ilmaiseksi...

Mitä opimme tästä? Kun juhlii kuin rokkitähdet, kärsii myös seurauksista. Minä muun muassa vietän loppukuuni säilykkeitä syöden, mutta ainakin vähä-älyisen rokkikukon maineeni säilyy tahraamattomana ja sehän on tärkeintä?

keskiviikko 16. huhtikuuta 2014

Puhelinoperaattorit ovat PERSEESTÄ!

Ne pienet ja arkiset asiat ovat monesti niitä, jotka kaikkein katkerimmin vituttavat... Myös tänään!

Nuo Soneran jyväjemmarikusipäät onnistuvat aina pilaamaan kauneimmatkin kevätpäivät! Olin juuri ostanut Hobbit: Desolation of Smaugin Blu-Raylle ja kyseessähän on ihan VITUN hyvä leffa. Katsoin sitä hyvän ystäväni kanssa ja päivän päätteeksi huomasin lattiallani 170. euron saapumisilmoituksen postiin. Luonnollisesti menin tarkistamaan mistä vitusta oli kysymys, en muistaakseni ole mitään niin kallista mennyt tilaamaan.

Tottakai paketti oli tullut itse Saatanan lähettiläiltä: Suomen puhelinoperaattoreilta. Olin muutama päivä sitten mennyt tilaamaan datasiirron luuriini, koska ostin uuden enkä silloin siihen saanut määräaikaisen puhelindiilini (kiitos äiti) vuoksi nykyistä numeroani. Jätin sen jäähylle ja maksoin siitä...
Kuukaudet kuluivat ja numeronvaihto tuli ajankohtaiseksi, hoidin asian oitis. Tietysti nämä kusipäämulkut esittivät, että vaihto hoituu mutkitta ja sainkin postia hämmästyttävän äkäseen! (I wonder why!)

Vitun kusipäärotat! Mieleni tekisi lähteä jonkun ison sarjatuliaseen kanssa niihin kusisiin puhelinkoppeihin ja ampua heidän pienet päänsä tohjoksi... Aina ollaan rahat nyysimässä, jos puhelimitse tällaisia asioita hoitaa... Ja kehdataankin palvella niin miellyttävästi... VITTU! Aina joku mulukhu kusettaa ihan kympillä, jos on puhelimista kysymys. Jos olisin mitä tahansa muuta ostamassa suoraan liikkeestä, olisi palvelu ensiluokkaista... Tai jos ei ensiluokkaista, edes hyvää, niin saatikka rehellistä! Mikä vittu näitä sieluttomia paskoja vaivaa? Eikö kukaan tässä maailmassa voisi olla edes rehellinen kusipää, kuten minä? Aina joku pieni rotanpoikanen pilaa minun aurinkoiset kevätpäiväni...

PS: VITTU!

PPS (Ettei vuodatus loppuisi kesken): Huomasin juuri uusien, vitun hyvien kuulokkeideni kaapelinkin menneen paskaksi. VOI VITUTUKSEN MULTIHUIPENNUS!

sunnuntai 6. huhtikuuta 2014

Hieman lyhyenläntä kirjoitus

Liityin tässä muutama päivä sitten varsin masentavaan kuvake.net:iin ja huomasin siellä erittäin suositun blogipostausmuodon, jossa etsitään itselleen sitä oikeaa. Ajattelin kopioida itselleni räätälöidyn version samaisesta applikaatiosta!

Tyttöystävähakemus:

1. Kykenee elämään ilman hengityskonetta
2. Kykenee kävelemään itse
3. Kykenee syömään ilman tiputusruokintaa
4. Yrittää itsemurhaa harvemmin kuin kerran viikossa

torstai 3. huhtikuuta 2014

Taiteilijoiden perseennuolijan asema vituttaa

Joo, olen jo blogannut kerran tänään. Näin tässä noin viisi minuuttia sitten postauksen, jossa Orgy-orkesterin FB-saitin ylläpitäjät mahtailivat Billboard-saavutuksillaan sanoin "Being independent isn't the worst thing that can happen but it's hard to achieve milestones like this: (linkki)"

En voinut vastustaa kiusausta näpäyttää orkesterin ylläpitäjiä sanoin "Orkesterihan ei tosiaan ollut suurella levy-yhtiölle isompien hittejensä aikana... Mutta en kiistä mitään, loistavaa musiikkia joka tapauksessa." Minua vituttaa se, kuinka artistejen on nykyjään pakko nuolla kuluttajan persettä siinä toivossa, että joku ostaisi heidän tuotteitaan. Palaan Helmikuiseen tapahtumaan, jossa julkaisimme Seraph-orkesterini kanssa Eden-singlen. Jengi kitisi sen hinnasta. (eurohan on luonnollisesti liian kallis) Okei! Jos ei huvita maksaa, älkää ostako. Problem solved. Mutta ihmisillä on tosiaan otsaa kitistä ahneudesta "Ei ekasta sinkusta voi pyytää rahaa." Niin ja eihän varmasti entinen ala-asteen luokanopettajanikaan pyytänyt rahaa esikoiskirjansa julkaisun aikana. Äänityskin tosiaan maksoi jotain... Minusta on kohtuullista pyytää tuotteesta rahaa, jos sen tekemiseen on mennyt moninkertaisesti enemmän. Helpoin ratkaisu on vain olla ostamatta sitä.

Ihmiset ilmeisesti odottivat minun kappaleen kirjoittajan hyssyttelevän heitä nöyrästi ja pyytelevän anteeksi rahanahneuttani, mutta koen edes sen verran artistista ylpeyttä omasta tuotoksestani että kieltäydyn pyyhkimästä heidän perseitään. Itseasiassa mielestäni he ovat etuoikeitettuja edes kuulemaan koko singleä. Jos olisin tarpeeksi mulkku he eivät kuulisi siitä nuottiakaan, vaan tekisin tuotteen puhtaasti itselleni ja ehkä joissain kotibileissä suvaitsisin kappaleen esitellä.

Nykyään tuntuu että jos taiteesta on kysymys, ihmiset olettavat heidän olevan oikeutettuja näkemään/kuulemaan/kokemaan tämän ilmaiseksi ihan sama kuinka paljon taiteilija on puristanut siihen pääomaa. "Se ei ole taidetta, jos siitä vaaditaan rahaa." Tämä mentaliteetti saa minut tosissani vittuuntumaan, myös jotkut taiteilijat ovat tarpeeksi typeriä lammasmaisesti julkaisemaan taidettaan ilmaiseksi "mainostamisen" toivossa. Ehkäpä joku idiootti sen tosiaan ostaisi, mutta itse kuvittelisin heidän lähinnä toteavan, että vittuakos sitä mennään ostamaan kun sen voi kuulla ilmaiseksi Youtubesta? Tästä sitten pitäisi vielä muusikoiden/kirjailijoiden/elokuvaohjaajien ja muiden saastaisten taiteilijoiden mennä vielä kiittelemään itseriittoista yleisöään, kun tosiaan joillekin tämä saattaa olla jopa *gasp* elinkeino. Minä en syytä internettiä esim. pornon tai musiikin kuolemasta, minä syytän ahneita kuluttajia ja taiteilijoita, jotka ovat tarpeeksi typeriä ne sinne ilmaiseksi tunkemaan.

Toivottavasti maailmassa olisi vielä sen verran vaivannäöstään ylpeitä artisteja, että ihan periaatteen vuoksi rahastetaan kaikesta mitä lähtee perskarvoista lähtien.

"Noi Saatanan jyväjemmarit koittaa taas kusettaa!"

Tässä viimepäivinä kuulemistani toilailuista olen ollut jo suhteellisen vittuuntunut. Siis näin periaatteen vuoksi otin nokkiini esim. tästä paljon puhutusta kansanedustajien palkankorotuksesta, joka ilmiselvästi rokotettiin yksinhuoltajaäideiltä. Saattaahan toki olla, että Suomen kansanedustajat olisivat niin typeriä, että vahingossa tunkivat ilmoitukset yhtäaikaisesti mutta jokseenkin jaksan epäille niin huonoa PR-tajua.

Kaiken huippuna kuitenkin on toiminut tämä päivä, eikö tällä kusisella kiviplaneetalla ole yhtään rehellistä ihmistä? Tässä selailin äskettäin laskujani ja muuta kivaa, muistaen jälleen kerran miten DNA:n jampat olivat liittymää vaihtaessani kusettaneet minua päin naamaa ja ilmeisesti laskuttaneet käyttämättömästä liittymästä. Kyseessä oli ilmeisesti joku jälkikäteen järkätty kytkydiili, en ole itsekään varma. (Panen typeryyteni kokemattomuuden piikkiin, tätä aikaisemmin mutsini on hoitanut kaikki puhelinasiat) Joka tapauksessa olen ollut asiasta lievästi sanottuna kyrpä otsassa...

Leikittelin ystäväni kanssa ajatuksella perustaa "Rehellisten kusipäiden puolue", jossa hyväksytään kaikkien tyytyväisyyden takaamisen mahdottomuus ja täten oikeutetaan tekemään jokaisen "taviksen" elämästä tasapuolisesti yhtä helvettiä... Tietysti poliitikot voisivat häikäilemättömästi korottaa omia palkkojaan orpojen, leskien ja vaikkapa niiden yksinhuoltajien kustannuksella. Suurin ero tässä olisi Kokoomuksen toimintaan se, että tämä tehtäisiin tasa-arvoisesti: Myös rikkaita rokotetaan ja suorastaan sadistisesti! Tämä voisi jollekin kuulostaa kommunismilta, mutta he erehtyvät: Mitään ei myöskään jaeta ja markkinatalous pysyy vapaana riistana... Tietysti heille, jotka sitä uskaltavat yrittää.

tiistai 1. huhtikuuta 2014

Taas mennään!

Olin tosiaan eräänkin nimeltä mainitsemattoman peräkylän Taunon coverlevylle äänitellyt kitarat hänen pyynnöstään ja mielin kielin sitä oltiinkin, kunnes työ oli jo tehty. 


Sitten vasta tajuttiin, että palvelu on liian kallista ja myös minun uhraamani työtunnit äänitysten parissa pyritään luonnollisesti mitätöimään. Kaverin nerokas suunnitelma tosiaan kaatuu siihen, että vahinko on jo tapahtunut. Myöhäistä kilpailuttaa. 

...Silti mies toteaa minulle, että olisi voinut soittaa joka instrumentin vaikka itse ja minä olin tarpeeton lisä. Voisin alkaa sen verran opiskelemaan musiikinteoriaa, että nuotintaisin improvisoimani kitarasoolot ja lähettäisin ne hänelle vaikkapa sähköpostilla. Äänittäkööt itse jossain kellarissa halvemmalla.

Mitä tästä opimme? Kenen idea oli jatkaa isänsä jalanjälkiä tällä ihanalla taiteilijan polulla? Kuka idiootti piti kitaransoittoa kannattavana? Vastaus: Emme mitään, teen todennäköisesti saman virheen vuoden päästä.