Ajattelin tässä avautua bändihommista. Kaikkihan tietävät muusikoiden olevansa ikuisesti onnensa kukkuloilla ja uivansa rahassa. Ajattelin tällä kirjoituksella aukoa pari kimuranttia solmua niin sisä- ja ulkomusiikillisissa seikoissa.
PS: Jos olet bändikaverini, blogi on turboahdettu insidehuumorilla, älä ota tätä henkilökohtaisesti.
Aloitetaanpas: Keikalla UnRavelous-orkesterini livekokoonpano on yhtä hymyä ja kaikki rakastavat toisiaan, mutta treenikämppäilmapiiri on aivan toista maata! Bändin jäsenet (eritoten minä ja orkesterin rumpali) vittuilevat toisilleen jatkuvasti, juovat toistensa kahvikupit tyhjiksi ja soittavatkin vielä kaiken kukkuraksi huonosti. Aloitamme tämän ongelmasarjan kaiken pahan alusta ja juuresta.
1. Rumpali: Voisin luonnehtia orkesterini rumpalin sytytystä hellyyttävän verkkaiseksi, mikä johtaa usein esimerkiksi sovitusten muistamisen vaikeuteen, kyseenalaiseen kuullun ymmärtämiseen, soiton kiilaamiseen ja huonoihin sosiaalisiin taitoihin. Kaveri on myös harvinaisen taitava jäkättäjä, joka saa usein proppuni palamaan varsin nopeasti (ks. Kitaristi). Vaikkakin kyseessä on tosiaan hieman ammattitaudin omaisesta palikasta, on tämä pitkäaikainen yhteistyökumppani ja ala-astevuosien aikainen ystäväni omina harvoina hyvinä hetkinään (joita oppii vähäisyydestään arvostamaan) varsin miellyttävä mies ja bändin toiseksi "pääjehuksi" suhteellisen yhteistyökykyinen persoona.
2. Basisti: Orkesterin hiljainen jäsen, basisti, on varsin arveluttava kaveri. Yleensä puhelimeen vastataan tiuskaisten "No mitä nyt taas?!"-repliikillä ja kahvitauoilla mies selailee Samsungiaan sanomatta ikinä yhtään mitään. Myös bassonsoittoitaito on Sid Viciousin vaikutteisesti kuukauden treenaamisen luokkaa ja miehen alkoholinkulutus on varsin ihailtavaa. Mies ei koskaan muista että mikä niistä soitettavan biisin kolmesta soinnusta tulee seuraavaksi ja aina virittää bassonsa päin persettä. Vaikka mies ei ole todellakaan mikään lahjakas soittaja, on hän yksi parhaita ystäviäni ja erinomaista juopotteluseuraa (mikäli tämän voisi ottaa positiivisena kommenttina)!
3. Laulaja: Voi vittu! Siinä vasta uusavuton kaveri. Mies saapuu toisinaan jopa treeneihin ja parhaimmillaan muistaa joidenkin biisejen sanatkin! Mutta sitten suurimman osan ajasta äijä on täysin pihalla kaikesta ja painuu esimerkiksi tupakkatauolle viisi minuuttia ennen keikan alkua. Noh... Onneksi on kyseessä edes erittäin mukava mies, joten törttöilyä jaksaa katsella vähän pidempään.
4. Kitaristi: Nyt siirrynkin kaikkein tunnistettavimpaan ongelmavyyhtiin, eli itseeni! Minuun on muun muassa yhdistetty tämä mairitteleva luonnehdinta: "Päällepäsmäröivä, taiteellisesti mahdoton, tuittupäämulkku, jonka sietämättömän lyhyttä pinnaa ja aivan liian suuria luuloja itsestään voi kestää ainoastaan hänen terävän huumorintajunsa ja ehtymättömän määrätietoisuutensa varjolla."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti